Leluaarteita

Meidän lapsilla on paljon minun ja veljeni vanhoja leluja ja kirjoja. Kiitos äitimme, joka on jaksanut niitä säilöä kaikki nämä vuodet. Nuo vanhat lelut ovat olleet yhtä mieluisia kuin uudetkin ja kelvanneet leikkeihin sekä kotona että mamalassa.

Neiti F:n kanssa kunnostimme jokin aika sitten vanhan perintönukkekotini vastaamaan nykyajan tarpeita, sillä sen sisustus oli varsin retroa. 60-70 luvun materiaaleja ja värejä. Ennen kuva jäi ottamatta mutta tältä nukkekoti näyttää nykyään.

Pikku neitien huoneesta löytyy  vanhoja legoja, Nopper palikoita, puupalikoita, Brion lejuja.

Brion kilpa-auto

Nopper palikat

Erityisen rakkaat neideille ovat kummitätini minulle neulomat nukkeperheen jäsenet. Niiden kanssa on syntynyt monta ihanaa kotileikkiä.




Eikä tässä todellakaan ole kaikki. Äitini luota löytyy vielä paljon paljon leluaarteita seuraaville sukupolville leikittäväksi ja ihmeteltäväksi.


Vaikka suurin osa noista vanhoista leluista on meillä joka päiväisessä on yksi, minulle rakkain, joka on turvallisempaa säilyttää laatikossa.

Unikaverini Api apina.

Api

Onko teillä säilynyt/säilytetty vanhoja leluja tuleville sukupolville? Mitkä niistä ovat kaikkein rakkaimpia?