Colaporsas

Voiko olla mitään parempaa kuin uunissa niin pitkään kypsytettyä porsaanlihaa, joka murenee jo pelkästään haarukan näkemisestä.Tämä on yksi minun ehdottomista suosikeistani ja tähän ruokaan kelpaa hyvin porsaan halvemmat osat, kuten lapa tai kinkku. Itse käytän siihen lapaa silloin kun sitä kaupasta sattuu samaan.
Valmistumiseen tulee varata  riittävästi aikaa, sillä siihen kuluu useita tunteja. Esivalmistelut hoituu onneksi kuitenkin korkeintaan 15 minuuttissa mutta se kypsyminen onkin sitten aivan toista luokkaa.

Colaporsas

Yksi porsaan lapa, noin 1.5kg – 2kg

1 lihaliemikuutio

1 rkl öliiviöljyä

Neljä valkosipulin kynttä

3 dl kolajuomaa

1/2 dl soijakastiketta

1/2 dl ketsuppia

Chilimaustetta

Tee lihaliemikuutiosta ja öljystä tahna ja hiero se lapaan molemmin puolin. Murskaa valkosipulin kynnet veitsen terällä ja työntele lihaan sinne tänne. Aseta possunlapa kannelliseen uunivuokaan tai pataan (kannettomaan vuokaan jonka sitten peität foliolla). Sekoita noin 3 dl kolajuomaa, soijakastike ja ketsuppi ja chilimauste maun mukaan. Kaada seos porsaanlihan päälle. Pane kansi lihan päälle ja laita uuniin (150 astetta).

Anna hautua rauhassa viisi-kuusi tai jopa seitsemän tuntia riippuen lihan koosta. Ota liha uunista ja laita se lepäämään erilliseen astiaan. Anna padassa olevan liemen seistä ja viilentyä hetki ja kuori enimmät rasvat pois pinnalta. Anna lihan levätä 15- 20 minuuttia, jonka jälkeen revi liha haarukalla palasiksi. Kaada loppu liemi revityn possun lihan päälle ja sekoita. Tarjoile vaikkapa keitettyjen perunoiden kanssa.

Vinkki! Korvaa colajuoma glögillä ja saat maistuvan pikkujouluherkun.

Pimp my guestroom

Viikonloppuna sain kuin salama kirkkaalta taivaalta inspiraation stailata meidän yläkerran vierashuonetta, joka on tähän asti toiminut varastona ja mieheni golfvarusteiden säilytyspaikkana. Oikeastaan kalusteet ovat edelleen niillä paikoilla, mihin ne muutossa sinne sen suurempia ajattelematta roiskaistiin. Haaveissa olisi saada tästä pienestä huoneesta yhdistetty vieras/viihdehuone. Mutta miten kalusteet sijoittelisi ja mitä uusia kalusteita hankkisi? Hyviä ja huonojakin jos sellaisia onkaan ideoita otetaan vastaan.

Mutta tässä siis pohjapiirrosta huoneesta:

Pohjapiirros ei itse asiassa ole asunnostamme mutta tuo huone on identtinen nyt stailausta vaativan huoneen kanssa.

Sohvan takana on sisäikkuna, josta näkymä alakertaan. Sohvan lisäksi huoneesta löytyy Ikean Markör kirjahylly. Huoneen väritys saisi säilyä juuri tuollaisena rauhallisen beige - valkoisena.

Nyt vaan ajatuksia, ideoita & vinkkejä heittelemään. Päästäkää sisäinen sisustajanne valloilleen.

Ja tervetulotoivotus uusille lukijoille, teitähän on  taas muutama uusi sitten viimenäkemän. Upeaa!

Tiistai terkuin.

Korilipasto

Ihanaa oli taas pitkästä aikaa käydä tuunausprojektin kimppuun. Sillä saralla onkin ollut kovin hiljaista viime aikoina. Inspiraatio on ollut pahasti hukassa. Facebookin puolella väläyttelinkin jo kuvaa uusimmasta hankinnastani joka heti ensinäkemältä sai inspiraation syttymään. Tämä ihana ruvelle rakastettu korilipasto keräsi paikallisella Facebook kirppiksellä hyvin lyhyessä ajassa parinkymmenen ihmisen jonon. Ei mikään ihmekään sillä hintaa tällä oli kokonaista 5 euroa.

Vaikka lipasto näyttikin näin tummana hyvin arvokkaalta ja kauniiltakin, ei se siiinä värityksessään olisi meille sopinut. Tai ehkä olisi sopinut mutta se olisi vaatinut pitkän totuttelun. Niinpä lähdin raikastamaan sitä melko rohkeasti.

Hiomista ja vielä hiukan hiomista, pintaan Tikkurilan Kiva sävytettyä kalustelakkkaa. Sävynä "tuomenkukka".  Ja viikonlopun projektin jälkeen lipasto näyttää nyt tältä.

 Laatikot ovat vielä tyhjät mutta eiköhän nekin täyty varsin nopeasti. Nyt siis kipin kapin laatikkoja täyttämään. Iloa maanantaihisi!

Elämä on kaunis

Syksyinen metsä ja sen tuoksu, puiden välissä leikkivät auringonsäteet...Voi miten eheyttävä kokemus kävelyretki metsässä voikaan olla. Meillä ei tarvitse onneksi mennä  kovin kauas jotta voi kokea tuon metsän parantavan vaikutuksen. Tänä vuonna  syksy on antanut parastaan ja pitkään. Nyt ollaan jo marraskuun puolessa välissä ja vielä ei ole tietokaan talvesta.  Nämä kuvat on otettu eilen aivan meidän kotimaisemista.

Stereoiden lempilaulun sanoin elämä on kaunis hetken taas...

"Tänään voisin halata puita, tai vain katsella veden pintaa. Tänään voisin puhua paljon, tai vain istuskella hiljaa. Kun puhut, niin nostan pääni ja katson silmiin.

Elämä on kaunis, elämä on kaunis hetken taas, elämä on virta joka sua kuljettaa, elämä on kaunis, elämä on kaunis hetken taas, jos tänään ei astu kyytiin se jatkaa matkaansa.

Rakastan kun taivas hehkuu, hehkuu kauniina alas maailmaan. Tänään tahdon tehdä tikkaat, päästä korkeemmalle pilven taa. Tätä en ennen nähnyt, en huomannut kuinka

Elämä on kaunis, elämä on kaunis hetken taas, elämä on kaunis heti ei huomenna, elämä on kaunis, elämä on kaunis hetken taas, jos tänään ei astu kyytiin se jatkaa matkaansa.

Ja kivistä pomppoilee nää kaikki elämän tiet

Elämä on kaunis, elämä on kaunis hetken taas, elämä on virta joka sua kuljettaa, elämä on kaunis, elämä on kaunis hetken vaan.Tänään mä tahdon kyytiin, eläköön maailma.

Elämä on kaunis, elämä on kaunis hetken vaan, elämä on kaunis heti ei huomenna, elämä on kaunis, elämä on kaunis hetken taas, jos tänään sä tahdot puhuu,mä tahdon kuunnella, jos tänään sä tahdot puhuu, mä tahdon kuunnella."

Nautitaan vielä näistä syksyn viimeistä hetkistä.

Ruokakaupasta poimittua

Eilen kirjoittelinkin muutamista Tutta ihanuuksista, joille olisi sijaa tässä majatalossa. Ja illalla sitten viikonlopun ruokaostoksen tiimellyksessä tein  pikaisen mutta syväluotaavan katselmuksen Prisman Tutta tarjontaan.

Dotseja oli tarjolla kaikissa mahdollisissa väreissä mutta ei stereoiden kokoisina. No maailmahan on pilkkuja pullollaan jos ei sieltä niin sitten jostain muualta. Ja niinpä ne pilkut jäivät ostamatta.

 Minimiehen kaappiin löytyi kuitenkin ilmeisesti aivan uunituore kuosi (korjatkaa jos olen väärässä) raikkaan turkoosina pienin todella tummansinisin yksityiskohdin. Tykkään! Siitä siis body. Mukaan tarttui vielä bodyyn sopivat tummansiniset housut .Ja nyt meillä on siis lammas suden vaatteissa.

Ja jottei elämämämme olisi pelkkää Tuttaa niin olihan tämä oikeasti niin ihanan pehmeä Muumi body pakko vielä heilauttaa ostoskärryyn. Mitäs pidätte?

Vauhdikkaan ja henkisesti raskaan viikon jälkeen parasta terapiaa tuo shoppailu. Vaikkakin ihan vaan pikaisesti ruokaostosten lomassa. Prisma linjan shoppailuterapia toimii siis hätätapauksessa myös. Suosittelen testaamaan :).

Nyt suuntaan suihkun kautta pihalle. Mukavaa lauantaita!

Vaatekaapissa kaikuu; Tuttaa tuutista

Pitkästä aikaa Tutan syysmallistosta löytyi meillekin mieleisiä juttuja. Sopivasti retroa ja raikkaita värejä. Ja koska kokoja löytyy aina 104cm:iin asti niin myös stereoille löytyy  muutamia varteenotettavia vaatteita. Tutan vaatteet, kun ovat tunnetusti reilun kokoisia niin tuo 104 cm mahtuu aivan varmasti. Reiman paketin mukanahan meille saapui jo tätä pallokuosia, joka heti aiheutti must have efektin. Pallot on  vaan niin ihania.

Tässä muutamia muita malliston ehdottomia helmiä, jotka saattavat päätyä meidän lasten vaatekaappiin. Minimiehen vaatekaapissa nimittäin kaikuu. Pieneksijääneet vaatteet on jälleen kerran siivottu pois. Tietynlaisella haikeudella viikkasin taas laatikkoon muistoja ohikiitävästä vauva-ajasta. Voisiko vauvan pitää vauvana vielä hetken...

Tykätäänkö teillä Tutasta?

Kello viiden muffinit Earl Grey muffins

Pidän kauniista asioista, herkullisista ruoista ja leivonnaisista. Minusta on mukava testata uusia reseptejä, muunnella niitä hiukan & maustaa omilla mausteilla. Aina lopputulos ei välttämättä ole se kaikkein kaunein mutta yleensä herkullinen kuitenkin.

Tämä aivan ihana englantilainen resepti oli pakko päästä heti testaamaan.Se suorastaan huusi tulla valmistetuksi. Se on gluteeniton & maidoton, mutta toimii varmasti myös ihan perinteisesti vehnäjauhoilla tehtynä.

Earl Grey muffinit n.10 kpl

125 g sinistä keijua

1 3/4 dl sokeria

2 rkl fariinisokeria

2 tl vaniljasokeria

4-5 pss Earl Grey teetä

2-4 kananmunaa

ripaus suolaa

1 dl perunajauhoja

1 1/2 dl gluteenittomia jauhoja

2 tl leivinjauhetta

Kuorrutus

1 pss Earl Grey teetä

n. 2 rkl kuumaa vettä

2 dl tomusokeria

Vaadota rasva ja sokerit. Lisää joukkoon "teejauhe". Jatka vaahdottamista hiukan. Lisää kananmunat yksitellen kokoajan vatkaten. Sekoita kuivat aineet ja lisää taikinaan. Sekoita tasaiseksi ja kaada muffinivuokiin. Paista 200 asteessa n. 15 min. Anna jäähtyä.
Hauduta teepussia pienessä määrässä vettä (2 rkl) n. 5 min. Sekoita tee tomusokerin sekaan vähitellen kunnes kuorrutus on sopivan notkeaa. Koristele!

Anna herkullisten muffineiden valloittaa sydämesi...