torstai 24. tammikuuta 2013

Mitä päälle äitiysvaatteiden jälkeen?




Beauty is in the eye of the beholder


Kurkistus omaan vaatekaappiin.. Mitä sieltä löytyy? Vastaus: kasoittain vaatteita, joihin en saa tätä raskauden muovaamaa ja ylimääräisten kilojen valtamaa vartaloani mahtumaan. Vaihtoehtoja on siis tasan kaksi. Kulkea edelleen niissä ainoissa virttyneissä velourhousuissa jotkat päälleni mahtuvat tai hankkia uusia vaatteita joilla saan vartaloni verhoiltua.

Millaisen tyylin sitten haluan?  Vastaus:  sellaisen jossa voin kokea näyttäväni hyvältä vaikka siellä sun täällä onkin vielä raskauskiloja. Mutta samalla myös rennon, vauva-arkeen sopivan.

Vaatteita etsin sellaisesta  paikkasta, josta saan mukavan näköisiä vaatteita kohtuu hintaan. Sillä perusolettamuksenahan on, että vielä joku kaunis päivä mahtuisin vanhoihin vaatteisiini. Ja tämä olisi vaan väliasema ei päätepysäkki.

Pieni kurkistus verkkokauppojen tarjontaan lienee helpoin tapa aloittaa tämä "muodonmuutos".


Mitä mieltä olette esim. näistä?




 vaatteet ja asusteet HM


Miten raskaus on vaikuttanut sinun tyylisi vai onko mitenkään? Oletko pystynyt palaamaan heti raskauden jälkeen vanhoihin vaatteisiisi?


tiistai 22. tammikuuta 2013

Kirppislöytöjä & Myllymuksuja

Tähän päivään on mahtunut taas  paljon kaikenlaista. Mutta ennenkuin ilta vaihtuu yöksi lyhyt postaus muutamasta jutusta.

Tämä söpö teko puksipuu sai tänään uuden kodin meiltä. Ystäväni myi sitä paikallisella facebook kirpputorilla ja tiesin heti sen nähtyäni, että sen uusi koti olisi meillä.



Nämä tekokasvit ovatkin järjestelmällisesti syrjäyttäneet aidot meidän taloudessamme. Koska meistä ei vaan ole pitämään eläviä kasveja hengissä.

Ja vaikka joitakin kasveja olemmekin saannet hengissä säilymään, pienet tuholaisemme ovat sitten varmistaneet sen, ettei niillä ole tulevaisuutta.
 
 
Sitten siihen toiseen juttuun. Minimies sai tänään "tervetuloa maailmaan lahjaksi" Myllymuksujen lahjakortin. Innokkaana äitinä kävin heti Myllymuksujen verkkokaupassa kurkkaamassa mitä voisimme lahjakortilla hankkia. Muutaman mukavan tuoteen sieltä löysinkin.
Piipahda Myllymuksujen verkkokaupassa ja arvaa mitä sieltä minimiehelle hankin.
 

Pieni kurkistus Silverjungle aleen

Ystäväni postauksen innoittamana päätin minäkin käydä kurkkaamassa SILVERJUNGLE aleen, jossa paljon tuotteita -30-40%.  Itse en ole koskaan aikaisemminostanut/tilannut ko. vaatteita mutta olen kyllä tutustunut niihin.

Niille joille kyseinen merkki ei ole tuttu niin tässä vähän lisätietoa:
Silverjungle tuotemerkki/nettikauppa on uusi osa suomalaista tekstiili- ja vaatetusalan yritystä nimeltä Detail-design Oy. Yrityksen ideologiana on tarjota ekologisesti, esteettisesti ja eettisesti asiakkaan tarpeet täyttäviä korkealaatuisia tuotteita ja palveluita. Vaatteet ovat suomalaisen äidin suunnittelemia. Kaikki tuotteet ovat Öko-Tex sertifioituja

Silverjungle verkkokaupasta  löytää runsaan valikoiman erilaisia vaatetusalan tuotteita  lapsille. Joissa hinta – laatu suhteen luvataan olevan kohdallaan - korkeaa laatua järkevään hintaan.

Tässä meidän perheen naisten suosikkeja.

Trikoopipo, mustaTähtitunika (turkoosi)Tähtisukkahousut, turkoosiPöllöhattu, v.sin

Pehmopöllö, v.punPehmopöllö, v.sin
Neuletunika, harmaa/valk.Pitsihiippis, harmaa Katsotaan löytääkö jotkut näistä tiensä meidän lasten vaatekaappeihin ;).

Kuvat: silverjungle.fi

maanantai 21. tammikuuta 2013

sunnuntai 20. tammikuuta 2013

lauantai 19. tammikuuta 2013

Elämää esiteinin kanssa vol. 1

Mihin katosikaan kiltti ja aurinkoinen tyttö..

Nyt seuraa etukäteis- VAROITUS. Seuraavaa tekstiä ei ole pakko lukea. Se saattaa sisältää korvia ärsyttävää ja päänsärkyä aiheuttavaa valitusta ja kitinää.

Onko pakko, jos ei halua?!?!?

En haluaisi olla juuri nyt teini-ikää lähestyvän tyttölapsen äiti. Miksi kukaan ei varoittanut minua tästä? Tai ehkä parempi olisi kysyä: Olisinko uskonut, jos minua olisi varoitettu?

Esikoisemme on tähän asti ollut ns. helppo lapsi. Ei suurempaa uhmaa kaksi vuotiaana, ei tunteita keikuttavaa koulun aloitusta. Mutta nyt  JO vajaa kymmenen vuotiaana lähestyvä teini-ikä alkaa nostamaan rumaa päätään.

Ensioireita on ollut jo jokin aikaa näkyvissä. ENSIMMÄISTÄ kertaa on vängätty  asioista, joista ei ennen tarvinnut edes keskustella. Naama on useasti rusinana ja kaikille tiuskitaan ilman mitään erityistä syytä.

Mielialat vaihtuvat koko ajan ja paha mieli tulee ihan pienistäkin asioista. Ei se tietenkään ole lapsellekaan helppoa, mutta meille aikuisille se on todella raskasta.
"Menolippu Mombasaan" tuntuu välillä ainoalta järkeältä ratkaisulta.





Saanko äitinä alentua esiteinin tasolle ja alkaa huutamaan ja paiskomaan ovia!
Onko aina pakko olla esimerkkinä ja käyttäytyä kypsästi? Mitä jos ei vaan tahdo?
Välillä tekisi mieli antaa takaisin vaikka kuinka  paljon rakastaakin...

Ehkä vedän vaan syvään henkeä, ja puhallan ulos oikein pitkkään...& otan kupin kahvia. Kyllä tämä tästä, jonain päivänä....






torstai 17. tammikuuta 2013

Quinny Zapp

Jo ennen minimiehen syntymää haaveilin Quinny Zapp matkarattaista. Kävimme niitä ja Zappien uusinta versiota Quinny Zapp Xtraa "koeajamassakin" lastentarvikeliikkeessä. Perus Zappien huono puoli on se, ettei istuinta saa kallistettua. Kun taas uusien Xtra  matkarattaiden istuinta saa kallistettua useampaan asentoon, sen voi kääntää joko työntäjään päin tai poispäin. Molempien runkoon saa kuitenkin adaptereiden avulla kiinni meille jo aikaisemmin hankitun Cypex aton turvakaukalon.


Ja perus Zappin runkoon voi aina hankkia Xtran istuinosan varaosana erikseen. Nämä rattaat ovat tosi pikkuruiset kasattuna, ketterät ja kevyet. Erittäin tärkeää meille olikin se, että rattaat menevät pieneen tilaan kasattuna. Sillä vaikka hankimmekin isomman auton, bussiauton, kuten stereot sitä nimittävät ei meillä tavaratilaa ole edelleenkään kovinkaan paljon. Käytössä nämä olisivat meillä lähinnä kauppareissuilla.



Päädyimme siihen, että meille muuttaa oranssit perus Quinny Zappit.



Käyttökokemuksia sitten myöhemmin, kun olemme pääseet liikenteeseen.